Kaarniaispolku on yksi Nuuksion vähiten tunnetuista ja samalla vähiten ruuhkaisista rengasreiteistä. Vajaan kolmen kilometrin mittainen luontopolku kansallispuiston länsiosassa on suunniteltu erityisesti koululaisryhmiä ajatellen, mutta sopii hyvin pienempienkin lasten kanssa seikkailuun.
Kaarniaispolun maisemat ovat kaksijakoiset. Reilun kilometrin polku kulkee Nuuksion kansallispuiston puolella, kauniissa metsässä, kallioilla ja suolla. Polun alku- ja loppuosa taas on rujompaa ympäristöä, erityisesti jo suljetun kaatopaikan liepeillä. Äänimaisemaa hallitsee lähellä kulkevan Turunväylän humina. Jos tämän ei anna häiritä, Kaarniaispolku on ainakin helppo ja rauhallinen kesäkohde.
Entä miltä näyttää Kaarniaispolku talvella?
Talvinen Kaarniaispolku pähkinänkuoressa
- Rauhallinen 2.7 km pituinen rengasreitti Nuuksion länsiosassa.
- Polun varrella erityisesti koululaisille suunniteltuja rasteja, joiden materiaalin voi ladata itselleen etukäteen. Maastossa rastit on merkitty numerotolpin.
- Polun varrella ei ole tulipaikkaa tai muitakaan rakennettuja taukopaikkoja eikä huussia.
- Huom! Varsinainen parkkipaikka on runsaslumisina talvina lumenkaatopaikkana. Soidentaantien päässä, polun alussa, on tilaa muutamalle autolle.
- Lähin bussipysäkki (linja 280: Kamppi-Veikkola) on Soidentaantien alussa, noin 400 m luontopolun infotaululta.
- Kaarniaispolun osoite: Soidentaantie, Veikkola.
Kaarniaispolku on talvellakin käveltävissä ilman lumikenkiä
Vaikka Kaarniaispolku on Nuuksion rauhallisimpia, kulkijoita on kuitenkin sen verran että reitti pysyy talvellakin auki.
Reitin voi kiertää kumpaan suuntaan tahansa, mutta jos haluat seurata luontopolun rastien numerointeja, jatka ensimmäiseltä rastilta suoraan eteenpäin ja kulje polku vastapäivään kiertäen.
Reittimerkinnät on tehty selvästi tehty kesäkautta ajatellen. Valkopäiset tolpat eivät erotu lumen keskeltä aina kovin hyvin. Polku on kuitenkin suurimmaksi osaksi helppo seurata ja risteyksissä on erilliset reittimerkit.
Myös luontopolun rasteista saa varmasti enemmän irti lumettomaan aikaan. Talvellakin huomio kuitenkin kiinnittyy paremmin metsän vaihtelevuuteen, jos pysähtyy hetkeksi jokaisen rastin kohdalle ja jää katsomaan mitä ympärillä oikeastaan näkyykään. Polun varrella pystyy vertaamaan esimerkiksi talousmännikköä vanhaan mäntymetsään keloineen. Itseäni ihastutti myös kolmosrastin tienoilla ollut kuusilapsien lauma.
Toisaalla luontopolun varrella pelkkä kartalla näkyvä nimi: Haaversopakko, sai hyvälle tuulelle, vaikka itse kohdetta eli suolampea ei lumen alta näkynytkään. Nimi jäi kuitenkin mieleeni kutkuttelemaan.
Jälkeenpäin saan selville, että nimi on saattaa olla yhdistelmä ruotsia ja suomea. Alkuosa viittaisi mahdollisesti kauraan ja loppuosa olisi erityisesti Kirkkonummella käytössä ollut murresana, joka tarkoittaa nurkkaa tai ahdasta paikkaa.
Lue lisää: Kirkkonummen järvien ja lampien nimet, Jaakko Raunamaan Pro gradu.
Reittiä on tosiaan helppo seurata. Oikeastaan ainoa kohta, jossa saattaa talvella hieman harhautua, on reitin loppuosassa (polkua vastapäivään kierrettäessä) oleva vanhan kaatopaikan alue. Isompi, Siikarannasta tuleva reitti menee tässä kohtaa vähän eri kohdasta kuin varsinainen luontopolku (katso kartta alempana). Harhautuminen ei haittaa, sillä molemmilta poluilta päätyy opasteille, jotka johdattavat takaisin parkkipaikalle.
Lue lisää: 6 helppoa retkikohdetta lapsiperheelle Kirkkonummella
Kaarniaispolun kartta
Kaarniaispolun alusta, infotaululta, löytyy hyvin suurpiirteinen kartta (alla). Tarkemmin reitti näkyy esimerkiksi Retkikartassa.
Parkkipaikka on runsaslumisina talvina poissa käytöstä
Kaarniaispolun alussa on normaalisti reilunkokoinen parkkipaikka. Runsaslumisina talvina se kuitenkin ainakin toistaiseksi palvelee lumenkaatopaikkana eikä siihen näin ollen voi pysäköidä.
Soidentaantien päässä, luontopolun infotaulujen vieressä, on tilaa muutamalle autolle myös talviaikaan.
Lue blogistani myös esittely toisesta Nuuksion länsipuolen rengasreitistä:
