Holma-Saarijärven leiripaikka on esikoiseni mielestäni erityisen hieno. Eikä hän ole mielipiteineen yksin. Tämä kaunis saari on kesäviikonloppuisin varmasti yksi Nuuksion suosituimpia ja samalla rauhattomimpia kohteita.
Retken ajoittaminen arkiyölle auttaa välttämään suurimmat ruuhkat. Otinkin maanantain vapaaksi ja pakkasin rinkkaan lasten toiveiden mukaiset eväät: makkaraa, vaahtokarkkeja, voileipää, suolakeksejä, puuro-, kiisseli- ja lättyainekset sekä pussipastaa. Yksi rasia tomaattejakin sentään mahtui mukaan.
Lisäksi lapset saivat vielä itse käydä lähikaupassa ostamassa telttaherkkuja. Tarkoitus oli, että he ostaisivat pienet, helposti rinkkaan mahtuvat karkkipussit. Tai ainakin minun tarkoitukseni. Kuopus tuli kauppareissulta onnellisena kotiin ja kertoi, että hänen rahansa olivat riittäneet paketilliseen pakastedonitseja.
Aurinkoisena sunnuntai-iltapäivänä lähdimme matkaan. Minä, molemmat lapset sekä esikoisen paras ystävä. Pojat ovat jo niin isoja, että jaksavat kantaa omia tavaroitaan enkä minäkään siis täysin lyyhistynyt rinkkani painon alle, vaikka olinkin yksin kolmen lapsen kanssa. Lisäksi olin vihdoin saanut hankittua vedensuodattimen, joten juomavettä ei tarvinnut kantaa mukana.
10-vuotias esikoinen kantoi omassa, itse pakatussa, rinkassaan kaiken tarvitsemansa ruokia ja telttaa lukuun ottamatta. Poika kantoi lastinsa sinnikkäästi, mutta luulen että seuraavalla kerralla hän punnitsee tarkemmin, mitä kaikkea tarvitsee mukaan.
Lue lisää: Millainen rinkka lapselle?
6-vuotiaan kuopuksen repussa oli menomatkan eväiden (ja donitsien) lisäksi hänen oma makuualustansa, joka piti ehdottomasti kiinnittää repun ulkopuolelle, kuten minullakin oli.
Kahden kilometrin matka Siikaniemestä Holma-Saarijärvelle sujui hujauksessa tuttuja metsäpolkuja pitkin.
Ethän ruoki linnunpoikasia
Heti telttailualueelle saavuttuamme paikalle ilmestyi emosorsa poikueineen. Sorsat tulivat aivan lähelle kärkkymään ruokaa. Sorsanpoikaset ovat söpöjä ja eläinten ruokkiminen on lapsista ihanaa, mutta silti tulisi jaksaa muistaa ettei poikasia pidä ruokkia. Vääränlainen ruoka voi johtaa kehityshäiriöihin tai siihen etteivät poikaset opi etsimään ruokaansa luonnosta.
Saarella oli meidän lisäksemme muutama rauhallinen telttaseurue. Myös vastarannan leiripaikalla oli porukkaa, mutta mitään meteliä ei sieltäkään kuulunut.
Ilta kului uiden, herkkuja syöden ja nuotiolla istuen. Tuuli piti itikatkin poissa. Lättyiltapalan ja hammaspesujen jälkeen pojat pelasivat teltassa uunoa myöhään yöhön.
Itse nukahdin ensimmäistä kertaa riippumaton keinuntaan.
En tiennyt etukäteen osaisinko nukkua riippukeinussa, joten en ollut uskaltanut investoida mihinkään oheisvarusteisiin. Mukanani oli vain kevyt riippumatto ja köydet. Käperryin syvälle makuupussiin ja virittelin kasvojeni eteen hyttystakin.
Uni oli hieman katkonaista, ihan kuin ensimmäisinä telttaöinä aikoinaan. Hain hyvää asentoa, makuualusta liukui pois altani ja rapinat olivat vieraita. Erilaisia kuin mitä telttaan kuuluu. Näin unta, että minua pelotti ja heräsin siihen, että aurinko paistoi suoraan silmiini.
Aamulla heitin jalat riippumaton reunan yli ja keinuin maisemia katsellen sekä tuulen huminaa kuunnellen. Kyllä, luulen että hyttysverkollinen riippumatto alushuopineen ja käärmeennahkoineen pääsee ostoslistalleni. Joka tapauksessa toinen matto on ostettava. Lapset omivat tämän niin ettei minulla ollut päiväsaikaan siihen mitään asiaa.
Uunon peluu jatkui poikien teltassa aamullakin kunnes kysyin josko olisi aamupalan aika. Lapset kömpivät ulos teltasta ja ryhtyivät heti suunnittelemaan päivän uinteja. Tuuli oli yltynyt edellisestä päivästä, mutta silti läksimme aamiaisen syötyämme testaamaan järven toisen pään kallioiden uintikelpoisuutta.
Uimisen jälkeen riippumatto oli taas suosiossa. Rento oleilu jatkui lounaaseen saakka, jolloin oli aika laittaa tavarat kasaan ja suunnata takaisin kotiin. Palasimme Siikaniemeen samaa reittiä kuin olimme tulleetkin, mutta matka tuntui pojista paljon pidemmältä ja raskaammalta kuin edellisenä päivänä. Askel ei enää ollut kihelmöivän odotuksen keventämä.
Tämä oli itselleni jotenkin erityisen ihana retki. Yleensä vanhempana olemiseen kuuluu erilaista kasvattamista, motivointia, pienten riitojen ratkomista ja muuta sellaista niin kotona kuin metsässäkin. Tähän kun yhdistää raittiin ulkoilman, niin usein olen ollut lasten kanssa tehtyjen yöretkien jälkeen onnellinen, mutta aika väsynyt. Yhtäkkiä nämä lapset ovat kuitenkin kasvaneet niin, että heidän kanssaan voi retkeillä itsekin oikeasti täysin rentoutuen.
Lue lisää: Lasten kanssa Nuuksioon – parhaat telttailupaikat
Lue myös toisesta retkestä Holma-Saarijärvelle:
