Kaupunkiretkellä Turun merikeskuksessa

Merenkulkumuseo Forum Marinum Turussa onnistui valloittamaan minut täysin viime viikonloppuna. Museon näyttelyt oli toteutettu kauniisti ja lapset oli otettu huomioon todella hyvin. Erityisesti uusi lapsille suunnattu näyttely ihastutti. Menomatka Espoosta Turkuun ei ollut kovin miellyttävä kokemus, mutta se unohtui nopeasti näyttelyitä ihastellessa.

Pitkänmatkan junat eivät enää pysähdy meitä lähinnä olevalla juna-asemalla. Sen ja aikataulujen sopivuuden vuoksi päädyimme menomatkalla Onnibussin kyytiin. Tämä oli ensikokemukseni ko. busseista ja jäi kyllä myös viimeikseksi, ainakin jos matkustan lasten kanssa. Nousimme bussiin Espoon Ikealta. Suurin osa matkustajista oli tullut kyytiin jo Helsingistä ja bussi oli melkein täynnä. 3-vuotias ei uskaltanut istua yksin kenenkään vieraan aikuisen viereen eikä kukaan tietenkään tarjoutunut ikkunapaikastaan luopumaan. Onneksi sain sentään yhden harvoista väljemmistä paikoista. Miehen paikka oli niin ahdas, että joutui pitämään jalkoja käytävällä.

Mikäs sen mukavampi tapa matkustaa parin tunnin matkaa kuin 20-kiloinen lapsi sylissä, näkymien rajoittuessa bussin sisäosiin. Tavaroihin ei yltänyt kunnolla ja lelut tippuivat vieraiden ihmisten jalkoihin. Olin vielä ymmärtämättömänä pakannut mukaan vain yhden (liian ison) repun, jossa olivat kaikkien eväät ja muut tavarat. Tulipahan taas opittua jotain. Paluumatkan taitoimme junalla, melkein tyhjässä leikkivaunussa, rauhasta ja tilasta nauttien.

Merikeskukseen kuuluu kaksi näyttelyrakennusta, ulkokatos ja museolaivoja joen rannassa. Näin talvisaikaan tosin vain yhteen joenrannan laivoista, hostellina toimivaan Boreen pääsee sisään.

Aloitimme merikeskukseen tutustumisen uudesta lumoavasta lastennäyttelystä. Näyttely ei ole suuren suuri, mutta sitäkin kiehtovampi ja kauniimpi. Se perustuu ruotsalaisen kirjailijan Jakob Wegeliuksen palkittuun lastenkirjaan Legenden om Sally Jones. Tätä alkuperäistä, vuonna 2008 ilmestynyttä kirjaa ei ole käännetty suomeksi, mutta sen jatko-osa, Merten gorilla on juuri ilmestynyt suomeksi.

Lapset hävisivät saman tien Queen of Congo -laivan sisälle, itse katselin lumoutuneena ympärilleni hämärässä tilassa. Lastennäyttely oli huolella tehty ja sieltä löytyi monta kivaa yksityiskohtaa. Laivan lisäksi mm. vankihäkki, viidakko ja kahvila. Kaikki tarkoitettu leikkimiseen. Näyttely on Ahvenanmaan merenkulkumuseon tuottama ja esillä Turussa 27.8.2017 saakka.

Myös muissa näyttelytiloissa lapset oli hyvin huomioitu. Lipunmyyntitiskiltä sai kartan toimintapisteistä, joita oli sijoitettu ympäri museota. Näitä toimintapisteitä oli niin monta, että meiltä jäi jopa osa käymättä, kun lapset eivät enää jaksaneet.

Näyttelyissä sai tutustua laivanrakennuksen, kauppamerenkulun ja merivoimien historiaan, merellisiin ammatteihin, saariston kulttuuriin ja kauniisiin vanhoihin aluksiin. Erityisesti päänäyttelyssä kaikki oli jotenkin niin kauniisti aseteltu, että vain kuljin ympäriinsä ja nautin näkemästäni. Unohdin kuvien ottamisenkin. En ole oikeastaan ikinä veneillyt ellei soutamista ja melontaa lasketa, mutta täällä siitä oli helppo haaveilla.

Lue myös Kotkan merimuseosta: Lumoava Merikeskus Vellamo