Posion Livojärveä halkoo hieno Hirsiniemen harju, jonka päällä kulkee helppo retkeilyreitti. Hirsiniemen retkeilyreittiin kuuluu lisäksi Livojärven pohjoisrantaa myötäilevä osuus. Yhteensä 16 km pituisen rengasreitin varrella on neljä laavua, tulipaikka, näkötorni sekä lomakeskus Livohka. Taukopaikat ovat järven rannalla, joten ne ovat myös meloen saavutettavissa. Reitin varrella on toinen toistaan hienompia hiekkarantoja ja järven vesi on kirkasta.
Hirsiniemen retkeilyreitti
- 16 km pituinen merkitty reitti, joka sisältää polkuja, hiekkatietä, pitkospuita ja venelossin.
- Lomakeskus Livohka
- 4 yleistä laavua, joista kolme sijaitsee Hirsiniemellä ja yksi Livojärven pohjoisrannalla. Lisäksi reitin varrella on lomakeskus Livohkan majoittujien käytössä oleva JHL-laavu sekä Hirsiniemen päässä, hieman reitistä sivussa erillinen tulipaikka (aiemmin kota).
- Matala näkötorni.
Hirsiniemen patikointiretken lähtöpaikat
- Reitin länsipäässä: lähtöpaikalle pääsee ajamalla Taivalkoskentieltä lähtevää hiekkatietä n. 3.5 km. Tästä kohtaa on lähimmälle laavulle vain 300 m matka. Reitin länsipään lähtöpaikka kartalla.
- Reitin itäpäässä: Lomakeskus Livohka. Livohkan sijainti kartalla.
Hirsiniemen melontaretken lähtöpaikat
- Hirsiniemen pohjoisreunalla: Hirsiniemen veneenlaskupaikka: Patikointireitin lähtöpaikalta noin kilometri eteenpäin, niemen pohjoisreunalla. Huom! tie voi olla huonokuntoinen. Veneenlaskupaikka kartalla.
- Hirsiniemen itäpäässä, Livojärven rannalla: Lomakeskus Livohka. Livohkan sijainti kartalla.
- Säikän hiekkarannan parkkipaikka, noin 4 km päässä varsinaiselta retkeilyreitiltä ja lähimmältä laavulta.
Hirsiniemi on nimensä mukaisesti niemi, eikä sen ympäri pääse melomaan. Harju on myös sen verran korkea että kanoottia olisi hankala siirtää sen yli. Jos haluaa välttää edestakaista melontaa, tarvitsee käyttää kuljetuspalveluita tai kahden auton taktiikkaa.
Kanoottivuokrausta Livojärvellä
- Valkean peuran valtakunta Livojärven länsiosassa vuokraa kanootteja.
- Melontamatkaa Säikän hiekkarannalle on noin 5 km. Myös kuljetusta voi kysyä.
- Livohkan lomakeskus Livojärven itäpäässä vuokraa kanootteja ja kajakkeja. Lähtö lomakeskuksen rannasta.
Heinäkuinen melontaretki pitkin Hirsiniemen rantoja
Lähtö Säikän hiekkarannalta
Helteisen iltapäivän paahteessa siirsimme tavarat autosta kanootteihin lasten pyyhältäessä pitkin Säikän hienoa hiekkarantaa. Kun kaikki tarvittava vihdoin oli kyydissä, oli ihana istahtaa kanootin penkkiin ja lähteä melomaan. Pieni tuulenvire tuntui hyvältä auringon paistaessa melkein pilvettömältä taivaalta. Olimme sopineet kanoottien vuokraajan kanssa että hän tulisi noutamaan kalustoa tästä samasta paikasta kolmen päivän kuluttua.
Ensimmäiselle laavulle oli matkaa nelisen kilometriä. Mies ja esikoinen meloivat toista kanoottia ja minä toista. Kuopus halusi ehdottomasti lähteä matkaan uudella ostoksellamme eli suppilaudalla. Onneksi meillä ei ollut kiire päästä perille. Lapsi meloi suppilaudalla kunnes halusi siirtyä minun kanoottini etupenkkiin. Silloin sidoin laudan narulla kanootin perään, missä se taisi hidastaa meidän karavaanin vauhtia entisestään.
Perille kuitenkin päästiin ja täältä ensimmäiseltä yöpymispaikalta Hirsiniemen laavun edustalta löytyi pitkä hiekkaranta tulipaikkoineen. Itse laavu oli ylempänä mäen päällä.
Pystytimme teltan rannalle ja riippumaton sen viereen, rantamäntyjen väliin. Kokkailimme rannan tulipaikalla iltaruoan ja sitten makuupussit jo kutsuivatkin. Esikoinen sai riippumattoyksiön, me muut kolmen hengen teltan.
Iltasella Kaatamiin
Ensimmäisen yön jälkeinen aamupäivä kului suppaillen ja lueskellen. Teinpä yksin pienen kävelyretkenkin pitkin harjun päällä kulkevaa Hirsiniemen retkeilyreittiä. Tässä kohtaa reitti oli käytännössä hiekkatie, mutta maisemat harjun molemmin puolin olivat hienot.
Aamupäivän aikana laavulla poikkesi muutama patikoija, yön olimme saaneet viettää ylhäisessä yksinäisyydesssä.
Iltapäivä oli jo pitkällä kun pakkasimme leirin ja lähdimme kohti seuraavaa yöpymispaikkaa. Järven pinta oli täysin tyyni ja taivas edelleen pilvetön. Kanootit lipuivat hiljalleen vedessä kun seurailimme Hirsiniemen rantaa kohti itää.
Ohitimme Kuikkalaavun ja vaikka kuinka monta kaunista hiekkarantaa. Yhdelle niistä pysähdyimme pitämään taukoa. Kartalla näkyvät nimet saivat miettiliääksi: Hukkumasalmi ja Kaatamiselkä. Vasta Kaatamin laavulle saavuttaessa tajusin, ettei jälkimmäisessä ollutkaan kahta ässää.
Voi miten kaunis ilta olikaan. Eikä täälläkään ketään meidän lisäksi. Vaikka oli heinäkuu, niin vastarannan mökeilläkään ei näkynyt liikettä.
Päiväretki venelossille ja Livohkaan
Hirsiniemeä ei pääse kiertämään kanooteilla ja meillä oli enää yksi yö aikaa. Emme siis ehtisi sekä meloa niemen toiselle puolelle että palata ajoissa takaisin Säikän uimarannalle.
Tässä vaiheessa tuli mieleen, että voisimme vaihtaa retken lopetuspaikaksi niemen pohjoispuolen veneenlaskupaikan, jota olin edellisenä päivänä käynyt kävellen katsomassa. Pienen pohtimisen ja säätiedotuksen tutkimisen jälkeen päädyimme kuitenkin jättämään leirin paikalleen ja tekemään päiväretken pitkin Hirsiniemen retkeilyreittiä.
Tässä kohtaa patikointireitin varrelle osuisi sekä venelossi että näkötorni. Noin kahden ja puolen kilometrin päässä sijaitsevaa Livohkan lomakeskusta en maininnut lapsille. Hellepäivän patikoinnin jälkeen yllätyksenä tulleet jätskit maistuivatkin sitten erityisen hyviltä.
Reitti Kaatamin laavulta Livohkaan, Livojärven pohjoisrannelle, oli kaunis ja vaihteleva. Oli niin pientä harjupolkua, ihanaa hiekkarantaa, kauniita soita että yllä oleva silta, joka on varmaan yksi Livojärven kuvatuimpia paikkoja. Vaikka palasimme takaisin täysin samaa reittiä, ei se tuntunut ollenkaan tylsältä.
Paluu: illaksi ensimmäiselle laavulle ja aamulla pois myrskyn alta
Ilta oli jälleen tyyni ja kirkas, mutta yön aikana säätila muuttuisi. Oli nousemassa itätuuli ja seuraavalle iltapäivälle luvattiin jopa ukkosta. Niinpä meloimme kävelyretken jälkeen vielä takaisin laavulle, jossa olimme viettäneet ensimmäisen yön. Siitä pääsisimme lähtemään aamulla ajoissa ja olisimme pois vesiltä ennen myrskyn nousemista.
Aamu valkenikin pilvisenä ja aallot olivat nousseet. Olimme sopineet kanoottien palautuksen iltapäiväksi, ja vuokraajalta tuli tekstiviesti että kannattaisi aikaistaa suunnitelmia.
Sivumyötäinen tuuli kiidätti meitä eteenpäin, mutta kanootin ohjaaminen kävi täydestä työstä. Matalikoilla aallot heittivät välillä vettä syliin. Osa retkiseurueestamme nautti ja osa ei.
Saavuimme perille synkkiä pilviä vilkuillen. Loppujen lopuksi saderintama jäi kuin jäikin hieman pohjoisemmaksi ja Säikän kohdalla myös aallot jäivät järveä halkovan hiekkasärkän toiselle puolelle. Uimarannan puolella niistä ei ollut tietoakaan.
Ennen kanoottien hakijan saapumista ehdimme vielä nauttia uimarannan kahvilan antimista. Olipa aika ihana retki.
Retki tehty 26.-29.7.21
