Espoonlahden luontopolulla jälleen

Viime keväänä löysin Espoonlahden luonnonsuojelualueen ja siellä kulkevan pienen luontopolun. Vuokkomeret lainehtivat joka paikassa ja vanhojen lehtipuiden oksat kaartuivat yläpuolellani. Silloin heti ajattelin, että tänne haluan tuoda partiolaiseni. Ennen partiolaisten kanssa tehtyä iltaretkeä ehdin käydä luontopolulla vielä uudemman kerran esikoiseni kanssa etsimässä geokätkön ja ihmettelemässä onttoa puuta.

Eräänä perjantai-iltana pyöräilimme esikoisen kanssa Espoon keskuspuiston läpi Lasilaaksoon ja takaisin. Lasilaakson perällä, Espoonlahden rannalla, on Fiskarsinmäen lehto ja sitä kiertävä Espoonlahden luontopolku. Lasilaakso on jo nimenä kaunis ja tuo aina omaan mieleeni vanhan lastenkirjan lasista tehdyn kaupungin, joka kimaltaa auringonvalossa. Toukokuun valo ja ihmeellinen lämpö sai koko illan tuntumaan satumaiselta.

Sekä geokätkö että ontto puu löytyivät helposti. Puu ei ollut mitenkään piilossa, mutta olin silti edellisellä retkelläni onnistunut kävelemään muutaman metrin päästä siitä huomaamatta että juuri tässä on se puu, jonka olen kuvissa nähnyt.

Seuraavalla viikolla tulimme sitten paikalle uudestaan, tällä kertaa autolla ja partioryhmämme kanssa. Kilometrin mittainen luontopolun ehti hyvin kiertää sen puolentoista tunnin aikana, jonka viikkotapaamisemme yleensäkin kestävät.

Luontopolku kiertää luonnonsuojelualueella, joten poluilta ei saa poiketa. Varsinaisen luontopolun lisäksi kahden joen välissä kohoavalla Fiskarsinmäellä risteilee kuitenkin muitakin polkuja joiden varrelta löytyy jo mainitun erikoisen puun lisäksi ainakin lintutorni ja hyviä kiipeilykiviä. Kaiken kaikkiaan koko ympäristö saa mielikuvituksen valloilleen. Täällä ei tarvitse keksimällä keksiä tekemistä.

Lisää tunnelmia Espoonlahden luontopolulta edelliskevään retkeltä:
Espoonlahden pohjukasta löytyi keväinen keidas