Olin lupaillut 4-vuotiaalle kuopukselleni yöretkeä jo muutaman kuukauden ajan, mutta viikonloput olivat joko olleet täynnä muuta tekemistä tai sää oli ollut surkea. Talvisaikaan en sentään viitsi lähteä lapsen kanssa vesisateeseen telttailemaan. Pitkän odotuksen jälkeen koitti vihdoin vapaa, jonka ajaksi säätiedotus lupasi poutaa, pientä pakkasta ja mahdollisesti jopa auringon pilkahduksen.
Valitsin meille retkikohteeksi Pirttimäen ulkoilualueella sijaitsevan Hynkänlammen tulipaikan. Aivan Nuuksion kansallispuiston eteläpuolella olevalla Pirttimäen ulkoilualueella on hyvin merkitty ulkoiluteiden verkosto ja paljon merkitsemättömiä polkuja. Alueen länsiosassa, Sorlammen ympärillä, kiertää viiden kilometrin pituinen luontopolku, jonka varrelta löytyy muun muassa hiidenkirnuja, luola ja keittokatos. Lumitilanteen salliessa Pirttimäen ulkoiluteille tehdään hyvät ladut, joita on mukava hiihdellä. Tällä retkellä ei kuitenkaan tarvinnut pelätä, että olisimme sotkeneet latuja.
Lähdimme liikkeelle Nuuksiontien varrella olevalta parkkipaikalta, jolta pääsee Sorlammen luontopolulle. Vaikka luontopolulle ei ole tältä parkkipaikalta opastusta, niin polun löytää helposti kun laskeutuu ensin parkkipaikan kulmalta lähtevää reittiä alaspäin kohti puroa ja sen ylittävää siltaa. Heti sillan jälkeen saavutaan luontopolulle, jonka opasteet on juuri uusittu. Parkkipaikan läheisyyteen pääsee myös bussilla, lähin pysäkki on noin puolen kilometrin päässä parkkipaikasta.
Lue lisää: Sorlammella marraskuussa
Kun pääsimme matkaan, oli jo auringonlaskun aika, mikä tarkoitti tähän aikaan vuodesta noin puolta neljää iltapäivällä. Kuljimme luontopolkua pitkin pienen Sorlammen ohi, minkä jälkeen oikasimme metsän poikki Hynkälammelle johtavalle ulkoilutielle. Pimeä metsä selvästi jännitti lasta, joten tällainen hiekkatietä pitkin kulkeva reitti oli tällä kertaa juuri sopiva. Alkumatkasta meitä vastaan tuli vielä parkkipaikalle palaavia retkeläisiä, mutta sen jälkeen saimme kulkea aika lailla yksin. Ainoastaan yksi pyöräilijä sujahti hiljaa ohi kirkkaine valoineen taivaltaessamme kohti Hynkänlampea.
Perille päästyä oli jo aivan pimeää ja kaivoin otsalamput esiin. Edellisten kävijöiden jäljiltä keittokatoksessa oli vielä pieni hiillos ja puitakin oli iloksemme pilkottu valmiiksi. Saimme nuotion syttymään vaivattomasti ja pääsimme heti ruoanlaittopuuhiin.
Hynkänlammen keittokatos on rakennettu kallion päälle reilusti lammen rantaa ylemmäs. Ulkoilutie kulkee aivan katoksen tuntumasta. Kyseessä ei siis ole kaikkein erämaisin leiripaikka, kun huussikin sijaitsee tien toisella puolen.
Puuhaillessamme keittokatoksessa ja puuvajalla otsalamppujen valossa, lasta ei enää pelottanut lainkaan. Pieni valo toi tarpeeksi turvaa. Söimme ja pilkoimme puita puuvajan kiinteällä kirveellä. Teltan pystyttämisen jälkeen paistoimme vielä iltapalapopkornit. Tässä vaiheessa huomasin harmikseni, että suola oli jäänyt kotiin. Onneksi mukana oli voita, joka pelasti tilanteen. Koko pieni kattilallinen herkkua katosi alta aikayksikön.
Illan aikana voimistunut tuuli puhalsi suoraan yli Hynkänlammen ja kallion. Kallion päälle tuulensuuntaisesti pystytetty tunneliteltta ei pahemmin heilunut, mutta puiden latvoista kuulunut humina piti minua pitkään hereillä.
Lue lisää: Lasten kanssa Nuuksioon – parhaat telttailupaikat
Pakkasta oli luvattu yöksi muutama aste. Olin varautunut siihen ottamalla sekä lapselle että itselleni kaksi makuualustaa: solumuovisen ja ilmatäytteisen. Lapselle oli mukana myös kaksi makuupussia: lasten ja aikuisten kolmen vuodenajan pussit, jotka laitoin sisäkkäin. Lisäksi minulla oli itselleni talvimakuupussi. Tällä yhdistelmällä pärjäisi vähän kylmemmälläkin säällä mainiosti, jos lapsi vain pysyisi makuupussien sisällä. Tälläkin kertaa pärjäsimme kyllä siinä mielessä mainiosti, ettei kummallakaan ollut kylmä. Koska poika on hyvin liikkuvainen, joiduin kuitenkin ottamaan hänet aamuyöstä osittain oman makuupussini sisälle ja asettelemaan loput pussit yhteisiksi peitoiksi. Arvatenkin oma uneni oli tämän jälkeen entistä katkonaisempaa. Lapsi nukkui tietysti hyvin eikä muistanut ollenkaan että olisi herännyt yöllä.
Lue lisää: Lämmin makuupussi lapselle ja vinkkejä kylmän sään telttaöihin lasten kanssa
Aamulla nousimme ylös mitä parhaimpaan talvisäähän, vain lumi puuttui. Aurinko paistoi vielä matalalta ja valo siivilöityi puiden lomasta. Kesäretkistä poiketen minulla ei ollut juomavesiä mukana, jotta sain rinkan painon pidettyä kohtuullisena (lähtiessä painoa oli aika tasan 20kg poislukien kamera, joka kulkee omassa vyölaukussaan). Niinpä ensimmäiseksi lähdimme lammelle vedenhakuun. Hynkänlammen rantaan vievä kallio on aika jyrkkä ja varsinkin näin talvisaikaan kannattaa olla tarkkana askelten kanssa tai kiertää suosiolla metsän kautta.
Lammen rannassa on laituri, joka kesällä houkuttelee uimaan. Nyt järveä peitti viiden sentin jääkerros, jonka rikkominen pienellä retkikirveellä oli lapsen mielestä ihan parasta. Meidän pitikin palata rantaan kirveenkäyttöharjoituksiin uudestaan vielä aamupalan jälkeen.
Paluumatkalle lähdimme puolenpäivän aikaan. Emme palanneet lähtöpaikkaamme, vaan kävelimme päinvastaiseen suuntaan Pirttimäen ulkoilumajalle. Harmillisesti Pirttimäen kahvila ei ollut auki, mutta kahvilan pihapiirissä olevalla leikkipaikalla vietimme jonkin aikaa ennen kuin suuntasimme Kunnarlantien varteen bussia odottamaan.
Meillä oli mukava talvinen retki, mutta kylmän vuodenajan nukkumisjärjestelyä tämän lapsen kanssa täytyy vielä pohtia, jotta saan seuraavalla kerralla itsekin nukuttua.
Lisää telttaretkiä Nuuksioon tai sen lähelle:
Kevätyö lapsen kanssa Nuuksiossa -mitä mukana?
Syksyinen telttailu Iso-Holmassa?
Tätä oli kiva lukea. Viimeinen kuva on myös erityisen mainio. 🙂 Popkornia retkiherkkuna pitää itsekin pian päästä kokeilemaan! 😀
Kiitos! Popkornit(kin) maistuvat retkellä paljon paremmilta kuin muuten. Täytyy tosin myöntää, että olen yhden trangian kattilan onnistunut niillä pilaamaan niin ettei sillä enää oikein mitään muuta viitsi kokatakaan 😀
Kiva retkijuttu ja hyvät ohjeet liikkumiseen 🙂 Mitä muuten suosittelisit ensimmäiseksi yöretkikohteeksi lapsen kanssa? Meidän telttailukamppeet ei ole siitä lämpimämmästä päästä joten odotellaan suosiolla kevään etenemistä!
Kiitos 🙂 Oikeastaan ainoa, mitä voin suositella, on että jos haluatte pääkaupunkiseudun lähellä tehdä yöretken, niin paras olisi jos pystyisitte menemään arkipäivänä/yönä. Silloin voi mennä ihan mihin vaan. Esim. Holma-Saarijärvi Nuuksiossa on tosi kiva. Se on meidän esikoisen suosikki. On jännää, kun leiripaikka on pienessä saaressa eikä kävelymatkaakaan tule paria kilometriä enempää, hyviä polkuja pitkin. Joku saari, johon pääsee saaristoveneellä, voisi olla myös hauska.